Avoin kirje pääministeri Jyrki Kataiselle koskien Chilen mapuche-intiaaneihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia.

Avoin kirje pääministeri Jyrki Kataiselle koskien Chilen mapuche-intiaaneihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia.

Me allekirjoittaneet vetoamme Teihin, Suomen pääministeri Jyrki Katainen, että käyttäisitte Suomen ja Chilen perinteisesti ystävällisiä suhteita Chilen mapuche-intiaanien ihmisoikeuksien parantamiseksi. Tätä päämäärää voitte edistää ottamalla mapuche-intiaaneihin kohdistuvat räikeät ihmisoikeusloukkaukset esille ensi tammikuussa Chileen suuntaavalla valtiovierailullanne. Erityinen kiire on nyt pelastaa yksi Alianza Territorial Mapuche –järjestön johtajista Mijael Carbone Queipul, joka on saanut seitsemän vuoden vankeustuomion selkeästi epäoikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä.

Chilen kansan siviili- ja ihmisoikeuksia on heikennetty huolestuttavalla tavalla viimeisten vuosien aikana. Tähän sisältyy mielenosoitusoikeuden rajoituksia, äkillisiä kotiratsioita, lasten ja nuorten summittaisia pidätyksiä ja pahoinpitelyjä sekä seksuaalista nöyryyttämistä (1,2).  Erityisen kovan ja epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteena on mapuche-kansa, johon sovelletaan diktaattori Augusto Pinochetin aikaista terrorisminvastaista lakia. Tiukennetun lain soveltaminen yhtä kansanryhmää vastaan on selvästi kansainvälisen oikeuden vastaista, ja monet ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet sen (3,4,5).

Mapuche-kansan kovan kohtelun taustalla ovat erimielisyydet valtiovallan kanssa maaoikeuskysymyksistä. Tätä kysymystä ei ole ratkaissut sekään, että Chile on ratifioinut YK:n työjärjestön alkuperäiskansasopimuksen (ILO nro 169). Mapuchet vaativat itselleen ikiaikaisia maitaan, joista monet ovat nykyään metsä-, energia- ja kaivosyhtiöiden käytössä. Tässä kohdassa Suomi astuu kuvaan hyvin merkittävällä tavalla. Suomalais-ruotsalaisella Stora Ensolla on yhteisyritys Uruguayssa suurimpiin chileläisiin metsäyhtiöihin kuuluvan Celulosa Arauco y Constitución -yhtiön kanssa. Tämä Araucoksi kutsuttu yhtiö on useiden mapuche-konfliktien keskiössä sekä maanomistuskysymysten että maiden ja vesien saastumisen seurauksena.

Pyydämmekin, että Suomi tutkii tarkasti metsäyhtiöiden roolin mapuche-konfliktissa, ja harkitsee onko hyvän yritysetiikan mukaista, että suomalainen, valtion osittain omistama yhtiö tekee yhteistyötä sellaisen yhtiön kanssa, jonka toimet uhkaavat Chilen alkuperäiskansaa kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Myös Euroopan Unionin ihmisoikeuspolitiikan mukaan ihmisoikeuksien kunnioittamista vaaditaan mailta, jotka ovat tehneet EU:n kanssa kauppa- tai muita sopimuksia. EU ja Chile solmivat assosiaatiosopimuksen jo vuonna 2002 ja uusivat sen vuonna 2010. Mapuche-kansan kohtelu tulisi nostaa esille siis myös EU:n ja Chilen välisissä keskusteluissa.

Mijael Carbone Queipul on yksi viimeisimmistä Chilen oikeusjärjestelmän rasismin uhreista. Hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen eläinten varastamisesta ja tapon yrityksestä. Oikeudenkäyntiä, sermin takana nimettömästi puhuneine todistajineen, ei mielestämme voi pitää oikeusvaltion vaatimuksia vastaavana. Carbonea vastaan ei esitetty mitään suoria todisteita, ja silti hän sai mitä ankarimman rangaistuksen. Pidämmekin Carbonen oikeudenkäyntiä jälleen yhtenä osoituksena Chilen yhteiskunnan rasistisuudesta ja oikeusjärjestelmän epäluotettavuudesta.

Pyydämme, hyvä pääministeri Katainen, että käytätte vaikutusvaltaanne ja inhimillisyyttänne näiden epäkohtien esiintuomiseksi keskusteluissanne Chilen valtion edustajien kanssa. Painotamme, että erityinen kiire on mapuche-johtaja Mijael Carbone Queipulin epäoikeudenmukaisen tuomion uudelleenarvioinnilla.

Helsingissä 6.9.2012

Allekirjoitukset:

Hannikainen Lauri, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori

Heinämäki Leena, tohtoritutkija. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti. Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Hirvonen-Nurmi Katri, museoamanuenssi, Helsinki

Joona Tanja, YTT, Ihmisoikeustutkija. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti. Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Kanninen Markku, trooppisen metsänhoidon professori. Viikin tropiikki-instituutin johtaja. Helsingin Yliopisto

Kerman Sirpa, Parasta Lapsille ry:n toiminnanjohtaja

Koivurova Timo, OTT, tutkimusprofessori. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin johtaja. Arktinen keskus/Lapin yliopisto

Koskinen Mika, dokumenttiohjaaja (mm. Punaisen metsän hotelli)

Matinpuro Teemu, Suomen rauhanpuolustajat ry:n toiminnanjohtaja

Pakkasvirta Jussi, VTT, professori. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen johtaja. Helsingin yliopisto

Partti Tuuni, City-Sámit Ry:n puheenjohtaja

Pyhälä Aili, PhD. Tutkija Institut de Ciència i Tecnologia Ambientals, Universitat Autònoma de Barcelona

Seurujärvi-Kari Irja, PhD. Helsingin yliopisto. Ent. Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja.

Toivanen Reetta, PhD, akatemiatutkija. Erik Castrén -instituutti, kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien instituutti Helsingin yliopistossa

Virtanen Pirjo, PhD. Latinalaisen Amerikan tutkimus, Helsingin yliopisto.

Wallgren Thomas, Dosentti, yliopistotutkija. Helsingin yliopiston tutkijakollegium.

Emmaus Jokioinen ry

Maattomien ystävät ry

Meksiko-ryhmä, Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys ry

PAND - Taiteilijat rauhan puolesta ry

Siemenpuu-säätiö

Suomen Tinku ry

Uusi tuuli ry

Viitaukset tekstissä:

1. http://indigenousnews.org/2012/08/03/inter-american-commission-on-human-rights-oas-condemns-injuries-to-mapuche-children/

2. http://ilovechile.cl/2012/08/01/amnesty-international-calls-for-investigation-into-mapuche-conflict/64381)

3. http://www.unhcr.org/refworld/country,,MRGI,,CHL,,4dfb6544a,0.html

4. http://www.unicef.cl/prensa/noticias2.php?tipo=819

5. http://www.santiagotimes.cl/chile/human-rights-a-law/25116-mapuche-protesters-end-unicef-office-occupation-in-chilean-capital