Matti Laitinen |
YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä kolme on
sotilasliitto Naton jäsenmaita. Kiina ja Venäjä kuuluvat poliittista,
sotilaallista ja tiedusteluyhteistyötä harjoittavaan Shanghain yhteistyöjärjestöön
(SCO). Sen vakinaisia jäsenmaita ovat Venäjä, Kiina, Tadzhikistan, Kazakstan,
Kirgisia ja Uzbekistan. SCO:n tarkkailijajäseninä toimivat Pakistan, Iran,
Intia ja Mongolia sekä Afganistan. Keskustelukumppanin asema on suotu Sri
Lankalle, Valko-Venäjälle ja Turkille. Vuonna 2001 perustetun SCO:n
jäsenvaltiot vastustavat painokkaasti toisten valtioiden sisäisiin asioihin
puuttumista etnisten tai uskonnollisten intressien tai ihmisoikeuksien
perusteella. Niiden keskeisimpiä yhteistoiminnan alueita ovat alueellinen
turvallisuus sekä kamppailu terrorismia, separatismia ja fundamentalistisia
ääriliikkeitä vastaan. SCO:n valtionpäämiehet julkitoivat kesäkuussa 2012
Pekingissä, etteivät he hyväksy minkäänlaista voiman käyttöä Irania vastaan,
koska se vaarantaisi koko maailman turvallisuuden.
Pysyvien jäsenmaiden lisäksi neuvostossa on 10 kahden vuoden
välein vaihtuvaa jäsentä, joiden tulee edustaa jokaista maailman mannerta.
Näillä jäsenmailla ei ole veto-oikeutta. Kymmeniköstä Azerbaidžan, Marokko,
Australia, Luxemburg ja Etelä-Korea ovat USA:n poliittisia ja
sotilaallisia liittolaisia. Loput viisi maata edustavat omia alueellisia
intressejään Argentiina (UNASUR), Guatemala (NAM), Pakistan (SCO), Ruanda ja
Togo (Afrikan unioni). USA:lla ja sen liittolaisilla on käytössään
kahdeksan ääntä. Entä jos neuvoston sääntöjä, muutetaan niin, että sotatoimien
aloittamiseen piisaa enemmistöpäätös?
YK:n turvallisuusneuvoston luonne muuttui Neuvostoliiton
hajoamisen jälkeen. Siitä tuli sotilasliitto Naton aloittamien hyökkäyssotien
valtuutuselin. Varsovan liiton purkamisen jälkeen sotilasliitto Nato on
edistänyt maailmanrauhaa ja aseidenriisuntaa hyökkäämällä Jugoslaviaan,
Afganistaniin ja Libyaan. Se on laajentunut 22 valtion aggressiiviseksi
sotilasliitoksi, joka on integroinut itseensä sotilaallisen kriisinhallinnan
nimissä lukuisia sitoutumattomiksi itseään kutsuvia valtioita Suomi mukaan
lukien. Suomen osallistuminen Islannin ilmavalvontaan syventäisi vain
Nato-integraatiota.
Varsovan liiton entiset jäsenmaat Unkari, Puola ja Tšekki
liittyivät Natoon v. 1999. Lokakuussa 2002 Natoon hyväksyttiin Prahassa
seitsemän uutta jäsenvaltiota: Liettua, Viro, Latvia, Bulgaria, Romania,
Slovakia ja Slovenia. Karttaa katsoessa tajuaa, että koko Balkan ja sen
lähialueet on integroitu Natoon ja Venäjä samalla saarrettu. Kreikka ja Turkki
kuuluvat sotilasliittoon jo entuudestaan.
Kylmän sodan loputtua Nato ei lakkauttanut itseään, vaan loi
itselleen aseteollisuuden toimeksiannosta uuden vihollisen. Naton käy
terrorismin vastaista sotaansa YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamana. Syyria
ja Iran sotilasliiton ovat seuraavat kohteet. Toistaiseksi
turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet Kiina ja Venäjä ovat kyenneet estämään
Syyrian ja Iranin miehityssotien aloittamisen.
Kiina korostaa nykyisin, että YK:n rauhanturvaoperaatioiden
tulee pitää tiukasti kiinni peruskirjan periaatteista, erityisesti, mitä tulee
valtion suvereniteetin ja sen sisäisiin asioihin puuttumattomuuden
kunnioittamiseen. Kansainvälinen yhteisö tai jäsenvaltiot eivät saa puuttua
itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin ilman tämän valtion suostumusta.
YK:n arvovallan palauttamiseksi olisi olennaisen tärkeää,
että Aasian, Afrikan, Euroopan, Latinalaisen Amerikan, Lähi-idän, Oseanian ja
Pohjois-Amerikan valtioilla olisi sellainen edustus turvallisuusneuvostossa,
joka ei perustuisi minkään sotilasliiton yliedustukseen päätöksenteossa.
Matti Laitinen
kirjailija
PAND taiteilijat rauhan puolesta hallituksen jäsen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti